Täysin totta. Eilen paistoin jauhelihaa, jonka olen monesti tehnyt ja jopa onnistunut. Nyt tekisi mieli ampua henkilö, joka keksi, että jauhelihapaketissa oleva kelmu/paperi muka auttaa jotenkin sen lihan poistamista kyseisestä boxista.

Lanningin laki: Murphyn laki iskee aina pahimmalla hetkellä.

Olin muuten puhumassa puhelimeen jauhelihan-paketista-poisto-operaation aikana, joten ehkä se vaikutti suoritukseeni.

Leen laki: Vie vähemmän aikaa tehdä asia oikein kuin selittää miksi teit sen väärin.

Yritäpä selittää vihaiselle ja nälkäiselle äidille, miksei jauhelihaa ole poistettu laatikosta ja miksei sitä jo paisteta.

Baldridgen laki: Jos tietäisimme mihin olemme ryhtymässä, emme koskaan ryhtyisi mihinkään.

Jos tiennyt, että joutuisin selittämään pihvien puuttumista tai niissä olevia kelmun palasia, olisin jättänyt homman jonkun muun mokattavaksi.

Longin laki: Luonnonlait eivät tunne sääliä.

En saanut eilen siis aikaiseksi jauhelihapihvejä. Mutta ei se mitään, olen vegaani, mutta kun muut jäivät ilman ruokaa. Mutta sitten taas törmätään siihen, onko jauhelihapaketissa oleva kelmu luonnonlaki..

Ja vielä lopuksi Gilbertsonin laki: mikään ei ole idioottivarmaa tarpeeksi lahjakkaalle idiootille.

Kun lähden ulos, ja näyttää siltä, että lähimmän kolmen tunnin aikana on tulossa edes hämärä, on pakko laittaa rautakärkimaiharit jalkaan ja ottaa murhaajantappolamppu (hemmetin iso taskulamppu, jotain metallia ja painaakin varmaan kolme kiloa, hyvä mm. murtovarkaiden karkottamisessa. Ensin valolla silmiin ja sitte lampulla päähän) mukaan. Jos aamulla, kun kouluun pitäisi lähteä, on pimeä, tai edes hämärä, vaadin kyytiä. Jos yöllä tulee asiaa vessaaan (tai vaikka jääkaapille), pitää sytyttää koko talon valot, kolistaa niin, että mahdolliset murhaajat, jotka taloon ovat mahdollisesti pesiytyneet, pelästyvät ja/tai häipyvät ja sitten kysyä jokaisen makuuhuoneen kohdalle, että 'nukutteko'. Arvaatte varmaan vastauksen moisten koluamisrituaalien jälkeen. Mainitsinko jo, että vessa on huoneeni vieressä ja keittiö siitä seuraavana?

Nukun niin, etteivät varpaani näy. Eikä sen puoleen päänikään. Yksi peitto jaloille, yks vyötäröstä ylös päin, ja jotta kukaan ei ihailisi sixpäkkiäni uneni aikana, yksi koko ruumiini yli. Tämä siksi, että jos niitä murhaajia sitten tulee, tai joku perheestäni tulee hulluksi ja alkaa hillua veitsen kanssa keskellä yötä, he luulisivat, että murhasivat minut jo. Ja jatkaisivat seuraavaan makkariin. Toivottavaa tietysti on, että kukaan ei tapa ketään.

Nukkukaa hyvin. Möröt ja murhaajat ovat vain pään sisäisiä luuloja. Tarkemmin sanottuna minun pään.

Lähimpään mäkkiin on 30 kilometriä. Lähimpään H&Mään saman verran (ei sillä, että kaipaisin kumpaakaan). Kun muualla asuville (Helsinki City, I mean) kavereille kertoo, että kouluun on 4 kilometriä matkaa, alkaa kysymysten tulva. Onko teillä maatila? Onko teillä hevosia/traktori/12 lasta/46 kissaa? Edustatteko jotain mormooniuskontokuntaa? Ei, ei ole, ei edusteta. Asutaan ihan normaalissa omakotitalossa, omakotitaloalueella, meilla on tosin toista kymmentä autoa, kun iskä ajaa kilpaa, mutta nekään ei majaile meidän pihalla. Ei sen puoleen iskäkään asu meillä. Naapureina meillä on juoppo pariskunta, joiden kissa muuten asuu meillä, kyylä mummo, rivitalollinen porukkaa (joista ei puhuta..), leikkikenttä ja kauppaan on kaksi kilometriä, keskustaan neljä.

Ja sanalla sanoen, yhden rinnakkaisluokan oppilaan koulumatka on 12 kilometriä. Ja toisen 18. Mekö asutaan maalla, höpöhöpö.